perjantai 30. tammikuuta 2015

Trooppinen kaulakoru metallilenkeistä ja kivinugeteista



Harjoittelin metallilangan taivuttelua tekemällä Kieputtamalla kaunista -kirjan (Heidi Boyd) ohjeen mukaan kaulakorun metallilenkeistä ja kivinugeteista. Ohjeesta poiketen käytin hopeoitua kuparilankaa ja ohuempaa lankaa (0,3<0,5) metallilenkkien koristeisiin. Helmiäishelmien tilalla käytin normaalia isompia jadekivinugetteja.

Koru on lyhyt, juuri kaulan ympäri, ja se istuu yllättävän hyvin käyttäjänsä päälle. Jadekivien väreiksi valitsin vihreän, oranssin ja keltaisen, jotka eivät ole lempivärejäni ainakaan tuona yhdistelmänä, mutta pirteän kesäkorun sain aikaiseksi. Kukkalukkoa voi käyttää niin edessä kuin takana.

tiistai 27. tammikuuta 2015

Tupsuja siellä ja tupsuja täällä...

... tupsuja Alissan työpöydän päällä. Ihastuin palavasti tupsuihin, kun näin OC:n eräässä jaksossa Heather Dubrowin yllä mustan tupsukaulakorun. Nyt olen tehnyt tupsuja erilaiista materiaaleista ja kokeilut jatkuvat vielä.


Ensimmäiset tupsut tein kirjontalangasta ja niiden ympärille tein peyotepistoilla putken ja yritin vielä tehdä umpinaisen pään tupsulle, mikä ei onnistunut kovinkaan hyvin. Lisäksi kaikissa peyotetöissä nymo-lanka näkyy häiritsevästi helmien välistä. Ei auta vaikka kuinka kiristäisin lankaa työtä tehdessä? Kuvassa tupsu on vielä tekovaiheessa; tupsun päätä ei ole vielä pujotettu peyoteputkeen.



Toisen tupsukokeilun tein youtuben opetusvideon (tekijä: all about beads) mukaan siemenhelmistä. Työ onnistui hyvin, mutta helmien olisi pitänyt olla pienempiä kuin käyttämäni, jotta ne olisivat mahtuneet kunnolla metallisen nauhanpään sisään. Nyt jouduin vähentämään helminauhojen lukumäärää tupsussa, joten se ei näytä tarpeeksi tuuhealta. Nauhat ovat neljä senttimetriä pitkiä. Tupsuista tein ohjeen mukaan korvakorut.

Summasumrum molemmat tekniikat ovat käyttökelpoisia ja tulen käyttämään niitä tulevissa töissäni, jos tämä t u p s u innostus ei ota laantuakseen.

perjantai 23. tammikuuta 2015

Violetit "huurre" korvakorut ja kaulakoru




Olen opiskelut metallilangan kieputtamista oikein urakalla. Tällä kertaa kieputtelin riipuksia, joista tein riippuvat spiraalikorvakorut ja tyyliin sopivan pitkän kaulakorun. Korusetin tei siskoni syntymäpäiville ja yhdistin korut roosan väriseen silkkipaitaan ja röyhelöiseen neuleeseen.



Mallin löysin kirjasta Kauniit korut helmistä ja metallilangasta (Linda Jones). Kirjassa oli neuvottu vain pisarakorvakorujen ohje ja kaulakorun tein valokuvan perusteella. Helminä käytin tsekkiläisiä violetteja eri muotoisia lasihelmiä ja vaalean huurteisen violetteja barokkihelmiäislasihelmiä. Hopealankana oli 0,8 mm lankaa ja kiinnitys 0,4 mm langalla.

tiistai 20. tammikuuta 2015

Korallia koruissa



Tein nuorimmalle siskolle syntymälahjaksi pari nuorekasta korua aidosta korallista ja hopeisesta ketjusta. Idean löysin jälleen kerran Pinterestistä, jossa samalla tyylillä tehtyjä koruja oli useasta eri lähteestä. Muokkasin idean omaan tyylini ja tarvikkeihini sopivaksi. Tein kokonaisen setin eli rannekorun, kaulakorun ja kahdet korvikset, jos olisi ollut oikeaa hopeaketjua käytettävissä olisin käyttänyt sitä (synttärin kunniaksi), mutta nyt mennään niillä tarvikkeilla mitä kaapista löytyy eli tavallisella hopeoidulla ketjulla.

Ihastuin yksinkertaiseen ja (ah) niin kesäiseen malliin, että tein samanlaiset myös itselle. Nyt on tilauksessa lisää erivärisiä aitoja kivilastuja, joista saa koruja jokaiseen vaateyhdistelmään joita saatan kevään aikan pukea päälleni. Ehkä korumallikin muuttuu hieman käsittelyssä.

Mielenkiinnosta tein nettihaun koralleista, joista paljastuikin kaikenlaista mielenkiintoista kuten sen, että aidon "punaisen" korallin tunnistaa laittamalla sen maitoon, jonka koralli värjää. Testi ei taida päteä aitoon korallikiveen, jonka kiikutin Karibialta (kasvin osat ovat vielä nähtävissä). Se on nimittäin valkoinen aivan kuin paikan ennen niin rehevät koralliriutat. Paikalliset väittivät niitä eläviksi ja turistit uskoivat kaiken kerrotun myös eurooppalaiset? Löysin kotiini viemäni korallin hiekkarannalta, joten en vahingoittanut muuta kuin maan painovoimaa (joka on taas pikkuisen suurempi pohjoisessa).

Korussa käyttämiäni korallejani en ole testannut sillä ostin korallinugetit suomalaisesta korutarvikkeita myyvästä liikkeestä, joten oletan niiden olevan aitoja ja aitouden puolesta puhuu myös nugeteiden tummat värivirheet. Luonnossa kasvaneita koralleja ja niistä tehtyjä tuotteita ei saa koskaan ostaa niiden uhanalaisuuden vuoksi, mutta korumateriaaliksi varta vasten kasvatettuja koralleja löytyy meidän kaikkien iloksi. Ostin niitä muuten lisää koralleja; oransseja ja vihreitä. Saa nähdä mitä niistä syntyy?

perjantai 16. tammikuuta 2015

"Musta arki" -korusetti

Päätin siirtää kaikki korupostaukseni yhden blogin alle. Aivan kuin työkirjaksi itselle ja muille korujen tekemisestä kiinnostuneille. Alkuperäinen blogi säilyy lifestyle- ja käsityöblogina.

Varsinaisia työohjeita en luultavasti laita tähän Sorea-blogiini, mutta jonkinlaisia raaka-ainemääriä (pysyy kustannukset hanskassa) ja mahdollisia vinkkejä tulevaisuuden varalle (mitä materiaaleja kannattaa käyttää, mitä tekniikoita jne.). Ohjeeni ymmärtää jonkin verran korun tekemistä harrastaneet.

Blogin nimen valitsin sen perusteella, että adjektiivi sorea on synonyymi sanalle kaunis ja koru on myös usein loistelias eli korea, josta löytyy sanaleikki korea~sorea. Koruni ovat kauniita ja loisteliaita.  Sekavaa!



Blogin ensimmäinen korusetti saa olla puuhelmistä tehty koru arkeen. Kuten suurin osa suomalaisista naisista minäkin tykkään pukeutua mustaan-etenkin talvisin kun hohtavan valkoinen lumi peittää maan. Arkiasuna minulla on musta toppatakki, mustat nahkasaappaat ja mustat vaatteet kaiken ulkovaatteen alla.

Musta mustan päällä on aina muodissa, joten pujottelin mustista puuhelmistä yksinkertaisen kaulakorun. Piristin korua antiikkihopeisin helmin ja ronderellein.

Inspiraationa oli Saksasta aikoinaan ostettu pitkä tummanruskea puuhelmikoru, joka on ollut todella monikäyttöinen korua arkeen. Sitä voi käyttää niin pitkänä kuin lyhyenä aivan tilanteen mukaan. Ja materiaalina puu sopeutuu loistavasti niin silkkimekon kuin T-paidan pariksi. Ei mikään ihme kun se on ollut lempikoruni ja nyt halusin tehdä vastaavanlaisen korun mustana.

Kaulakoru on noin 110 cm pitkä (ilman lukkoa) ja ylettyy juuri ja juuri kahdesti kaulani ympäri. Pujotin helmet vaijeriin (0,3 ja 140 cm). Käytin koruun 5 hopeoitua (12 mm) helmeä, 5 isoa puuhelmeä (20 mm), 40 keskikokoista puuhelmeä (12 mm) ja 50 pientä puuhelmeä (10 mm) sekä 30 ronderellia.

Korvakoruista halusin yksinkertaiset ja pujotin yhden pienen (10 mm) puuhelmen ja sitäkin pienemän (8 mm) puuhelmen korupiikkiin ja laitoin väliin kaulakorussa käytettyjä rondelleja sekä yhden pienemmän korun päähän.

Rannekorun tekeminen oli melkoista kokeilua, sillä halusin sen joustavan. Arkikorussa en jouda etsimään aamulla lukkoa vaan sen on sujahdettava käteen kuin pippuri myllyyn. Minulla oli ennestään käsityömessuilta ostettua 0,8 mm kumilankaa, jota en ole käyttänyt mihinkään projektiin, koska en osannut solmia tarpeeksi kestävää solmua. Kunnes netin ihmeellisestä maailmasta löysin ohjeen, että laita pikaliimaa solmun päälle. Vinkki tepsi, mutta pikaliima näkyy solmun päällä kun tarkasti katsoo ja koko sidoksen kestävyyttä testataan parhaillaan. Rannekoruun käytin kaikkiaan 36 (8 mm) puuhelmeä ja ja kaksi hopeista linkkiä. Rannekoru on myös kuvattu lasisen purkin kannen ympärillä, koska muuten ei saa kunnon kuvaa korusta.